Kannabis ja Ihmissuhde

Tässä ihan hetki sitten tapahtui mielenkiintoinen tilanne, kun minun piti valita kahdesta vaihtoehdosta. Tämä sattui nykyajan ihmeiden takia koneen äärellä, joten päätinkin kirjoittaa siitä pienen blogitekstin.

Eli olen pitkään suunnitellut meneväni ulos syömään ja elokuviin erään nuoren, kauniin ja mielenkiintoisen naisen kanssa. Kaikki on mennyt ihan mukavasti ja näin, tullaan hyvin juttuun eikä mitään ongelmaa. Paitsi yksi. Nimittäin kannabiksen käyttöni. Tiesin sen nousevan ongelmaksi tämän tapauksen kanssa, koska siitä oli vittumaiseen sävyyn vihjailtu ennenkin, tosin olen varhaisemmassa vaiheessa ignorannut täysin. Nyt kuitenkin päätin keskustella asian kerralla loppuun asti, ettei jää kenellekään mitään epäselvää sitten. Samaan tapaan kuin edellisessä tekstissänikin, halusin ottaa asian esille etukäteen, ettei tarvitse jälkeenpäin sitten riidellä aiheesta.

Aloitin sitten keskustelun mielestäni epäitsekkäästi ja yritin niinkuin antaa pehmeän laskeutumisen tähän asiaan sillä, että voin poistaa sen hänen silmistään. Voin olla olematta päihtynyt hänen seurassaan, voin poistaa koko kannabiasian elämästäni niiltä osa-alueilta, joissa hän on millään tapaa mukana. Käytäisiin ulkona,tutustuttaisiin paremmin ja jos tuntuu että hommasta tulee jotain, voi sitten miettiä asioita monessa suhteessa uudelleen.

Onko tämä itsensä pettämistä? Ei oikeastaan, koska mielestäni asia ei ole ongelma ennenkuin päästään varsinaiseen tilanteeseen jossa ongelma esiintyy. Sama kun et haluaisi asua vuokratalossa sen takia että tiedät ettet vuonna 2018 Kesäkuussa pysty maksamaan vuokraa. Tietty se ongelma ei katoa mihinkään mutta tilanteet muuttuvat aina. Miksi siis tuollaistakin asiaa murehtia etukäteen - voihan olla että ensimmäisten deittien aikana huomaisi että on muita seikkoja miksi homma ei toimi. Tai että huomaakin ekojen kuukausien aikana ettei se talo sitten ollutkaan niin mukava, jolloin tilanne ratkeaa itsestään jo etukäteen.

Mutta ei. Eli jos minä harrastan kyseistä asiaa edes vähän, piilossa, omassa nurkassani joskus ilman että siitä tietää KUKAAN muu, siltikään tämä henkilö ei suostu lähtemään ulos kanssani.

Okei, kuulostaa uskomattomalta, mutta ei oikeastaan. Normaalia käytöstä keski-ikäiseltä, konservatiiviselta porvarinaiselta, joka on Suomen huumepolitiikan luoman illuusion uhri, ja joka käyttää mitä tahansa epärelevanttiakin taistellakseen faktoja vastaan kuitenkin oman tietoisuutensa rajoissa. Mutta että nuori nainen, joka on vielä kaikin puolin fiksun oloinen ja tuntuisi ymmärtävän monista asioista keskivertoa enemmän.

Ymmärrän että ei kukaan halua jakaa elämäänsä ihmisen kanssa, joka kannattaa asioita joista itse ei pidä tai joita jopa vihaa. Vähän sama, kuin itse menisin naimisiin vaikkapa pirinistin kanssa. Mutta, ei silti toisen huumeidenkäyttö estäisi itseäni käymästä useammillakin deiteillä hänen kanssaan. Ei muutamissa deiteissä ole vielä kysymys elämän jakamisesta, mutta jos ruvetaan puhua esimerkiksi vakituisesta seurustelusta, kyllä mun täytyisi silloin ainakin keskustella toisen huumeongelmasta ja mahdollisesti yrittää auttaa häntä selviämään asian kanssa, tai lähinnä sitä ilman - mutta ei se helvetti soikoon itseäni estäisi tutustumasta syvemmin henkilöön tuollaisen pikkuseikan takia, etenkin jos tiedän siitä jo ennen ensimmäisiäkään treffejä. Nämä kun tuppaavat olemaan asioita, jotka tulevat ilmi liian myöhään.

Okei, se voi olla että mä olen ylisuvaitsevainen, mutta en silti suostu ymmärtämään. Tai haluaisin, mutta en vain ymmärrä.

Mielenkiintoisinta tässä on argumenttien taso, kun asiaa kysytään itse henkilöltä. Keskustelun oikeastaan päätyttyä, otin oikopolun takaisin ja kysyin että noniin, voitaisiinko me nyt jutella asiasta objektiivisesti, että mikä siinä sitten on että se häiritsee niin kovasti, ettei edes ulkona voi paria kertaa käydä. Vastaukseksi sain roiman kasan erinäistä ölinää, muun muassa kannabiksen laittomuudesta ja siitä "vaahtoamisen" tuomasta suunnattomasta vitutuksesta kyseiselle henkilölle.

Noh, tuohon "vaahtoamiseen" en edes palaa, koska tuosta minua on syytetty ennenkin ja siksi tämän blogin kirjoitus on alunperin lähtenyt - ensimmäisessä tekstissä kerroin juuri elämäntavastani ja omasta suhtautumisestani asiaan, ja kertaakaan en ole tuon blogitekstin lukeneelta saanut kommenttia että olisin tyyliin se Jehova joka vaahtoaa omasta asiastaan kuin se olisi ainoa mitä elämästä löytyy.

Faktaa: En siis vaahtoa. Sen voinee jokainen päätellä ensimmäisestä blogitekstistäni, ja jos et ole sitä lukenut on sinulla nyt hyvää aikaa rullata alaspäin ja lukea se. Voinet sitten palata takaisin tämän pariin.

Laittomuus. Okei, PARISUHTEESSA se tuo tietynlaisen ongelman; näet usein, olet puhelinyhteydessä, kumppani tekee jotain rikollista -> saatat joutua ikävään tilanteeseen, jossa sinulta kysellään ja sinuakin mahdollisesti syytetään jostain. Mutta deittailu? Eh... not so much.

Toisaalta tässäkin täytyy muistaa kuitenkin kenestä kysymys; en minkään sen pirinistin kanssa niille deiteille menisi, jos se olisi joka treffeillä pireissä. Mutta, jos se on muulla ajalla tapahtuvaa toimintaa joka ei minuun vaikuta millään tapaa, on minulle aivan v*tun sama mitä se ihminen tekee muuten sitten. Nimenomaan ENNEN kuin päästään mihinkään varsinaiseen parisuhteeseen.

Joten minä en ymmärrä. Miksi avauduin tästä? Siksi, että tämä on niitä päivittäin eteen tulevia asioita, joita varmasti jokaisella kannabiksen ystävällä tulee vastaan, ja halusin jakaa tämänkin tiedon ja kokemuksen teille kaikille. Jos joku saa tästä uutta näkökulmaa elämäänsä tai ihmissuhteeseensa suhteen "stonerina" tai suhteen kannabiskielteisenä henkilönä, helvetin hyvä. JOs tämä oli yhdenkin mielestä asiatekstiä, helvetin hyvä. Jos sulla on jotain sanottavaa, niin alareunasta löytyy kommentointikohta, jonka pitäisi olla avoinna jokaiselle, ei vaadi edes sisäänkirjautumista. ^^

Tällä tekstillä ei oikeastaan muuta sanomaa ollut kuin teksti itse. Loppusanoihin voisi tulla vaikka seuraavaa:

Älä kulje onnesi ohi, koska tarkkanenäisyytesi ei anna sinulle hetken rauhaa.

Peace!


fiilismusat: Kottonmouth Kings - Proud To Be A Stoner